Lasku- ja graafitaulut kannattaa ensin kopioida tekstinkäsittelyohjelmaan (esim. Microsoft Wordiin), ja muotoilla niitä vasta siellä. Valitse hiiren kanssa solut jotka haluat kopioida ja valitse toiminto Muokkaa>Kopioi (Edit>Copy). Siirry sitten tekstinkäsittelyohjelmaan ja valitse siellä Muokkaa>Liitä määräten… (Add>Special). Suosittelen liittämään graafit kuvana ja taulukot RTF-muotoiltuna tekstinä.

Muista, että taulukot ja graafit eivät riitä, vaan niiden sisältämä informaatio pitää avata tekstissä. Vaikein vaihe onkin pystyä selittämään mitä tulokset merkitsevät. Muun muassa tilastollisesti merkitsevän korrelaation vaikutuksen suunta on hyvä mainita, jos se on selvillä. Jos esimerkiksi maantieliikenteen nopeusrajoituksien alentamisen ja liikennekuolemien määrän havaitaan korreloivan merkitsevästi, voi tekstissä todeta: “Maantieliikenteen nopeuksien alentamisen havaittiin vähentävän likkennekuolemia merkitsevästi (p=.002).” Tulos ja sen suunta siis kerrotaan ensin sanallisesti ja sitten suluissa ilmaistaan tarkka laskennallinen arvo.
Huomautus graafien käytöstä

Yleensä tieteellisissä artikkeleissa graafit ovat tarpeettomia. Analyysivaiheessa niistä voi kuitenkin olla apua muuttujien jakaumien havainnollistamisessa. Valitse solut joita haluat tarkastella ja sitten toiminto Lisää>Kaavio… (Insert>Chart).

Se mikä kaaviolaji kannattaa valita riippuu paljolti siitä mitä haluaa tarkastella. Frekvenssijakaumaa havainnollistaa parhaiten “pistekaavio, jonka arvopisteet on yhdistetty toisiinsa tasoitetulla viivalla”. Korrelaatiota kannattaa puolestaan havainnollistaa “pistekaaviolla, jonka arvopisteitä ei ole yhdistetty”.